Eukanuba Summer Show 2015

Tänään käytiin esiintymässä Helsingissä, Eukanuba Summer Show'ssa. Frigin olin sinne ilmoittanut, samoiten sijoitusnarttuni Hertan :). Sinne oli tavallaan sovittu "perhetreffit", joten siellä oli myös Frigin kaksi poikaa ja lähes kaikki Hertan sisarukset. Samoiten molempien pentueiden vanhemmat ilmoitettuna. 

Sää ei todellakaan suosinut, satoi vettä kuin... sanonko mistä. Onneksi meillä oli edes yksi teltta. Kamalasti siellä ei kerennyt olemaan, kun piti juosta koirien kanssa kehässä. Hertalla oli vielä tärppipäivät, niin pojat oli aika päästään pyörällä. 

Ensimmäisenä alkoi grontut, Frigi ja sen pojat olivat ainoat avoimen luokan urokset. Tuomari oli erittäin ripeä, hyvinkin vanha mies. 
Frigi sai tulokseksi AVO ERI AVK1, mikä oli mulle yllätys! Ajattelin, että sieltä tulee se perus EH. SA jäi saamatta liian leveän rinnan takia. Erittäin hieno tulos! Frigillä onkin ollut lähes 8kk taukoa näyttelykehistä, tämä oli hyvä korkkaus taas näihin karkeloihin. 
Frigin pojat saivat tuloksiksi EH:t. MB Atropos "Noksu" oli AVK2 ja MB Ares "Martti" AVK3. Hienot pojat! Myös poikien emä, Frigin entinen morsmaikku Bestia "Rem" oli AVO EH AVK2. Samasta syystä taisi jäädä ERI saamatta, kun on niin leveä ja roteva narttu. Itse taas juuri pidän Remistä näiden sen ominaisuuksien takia :P. 

Sitten alkoivat tervut, ensimmäisenä kehään meni Hertan veli MB Braveheart "Tico". Tico hienolla käytöksellä ja esiintymisellä oli JUN EH JUK3.
Itse lähdin sitten esittämään Hertan isää, Van Den Pillendyk Kharon "Deimos"ta. Deimoksen kanssa juoksimme itsemme tulokseen VAL ERI VAK2 SA PU3 VARA-CACIB. Onnea Daisy! Deimos esiintyi todella hienosti.
Sitten alkoikin tervujen junnunartut, siellä oli 3 koiraa ja kaikki olivat meidän omasta ryhmästä. Hertta ja sen kaksi siskoa.

Hertan esiintymisessä olisi ollut aika paljon parantamisen varaa, mutta veikkaan juoksujen tehneen omat tepposensa tuohonkin. MB Bedtime Stroy "Hertta", tulokseksi tuli JUN H, tarvitsee PALJON aikaa kehitykselleen ja sitähän me hänelle sitten suodaan. Aikaisintaan katsellaan uusia näyttelyitä loppuvuodesta, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä vasta ensi vuoden puolella :).
Hertan siskot sitten pärjäsivätkin tosi hienosti! MB Because of You "Dara"JUN ERI JUK1 ROP-JUN! Paljon onnea taas Daisylle :). Toinen sisko, MB Bad To The Bone "Jade" JUN ERI JUK2. Hienosti Jade esiintyi ja käyttäytyi! Lapsosten äitikoira, Mustantuiskun Savannah, myös AVO ERI AVK1 :). 

Tosi hieno päivä! Ja oli tosi kiva tavata nämä ihmiset! Ensi kerralla uudestaan! Nyt lopuksi Frigin ja Hertan arvostelut ja pari vanhaa näyttelykuvaa heistä. Oli niin kamala sää ettei kamalasti ollut iloa käyttää kameraa :). 

Frigin arvostelu:
"Hyvä tyyppinen. Hyvä pää, mutta ilme saisi olla parempi. Erinomaisesti rakentunut. Rinta on liian leveä. Liikkuu erittäin hyvin, mutta liian korkea hännän kanto."
AVO ERI AVK1

Hertan arvostelu:
"Hyvä tyyppinen. Hyvä pää, mutta ilme saisi olla parempi. Kroppa tarvitsee vielä paljon aikaa. Löysä edestä ja heikko takaa."
JUN H

Luonnetesti

Kävimme Frigin kanssa Hämeenlinnassa luonnetestissä tänään. :) Suoranaisia kuvia ei tullut, mutta video otettiin kyllä. Videon laitan sitten tänne myös esille kunhan kaveri kerkeää sen editoimaan. Ei siinä sen kummempia, laitan osa-alueet ja kuuluisat tekosyyt ja selittelyt perään. Eli siis oman näkemykseni asiasta. 

Toimintakyky: +1b Kohtuullisen pieni
Terävyys: +1b Koira, joka ei osoita lainkaan terävyyttä
Puollustushalu: -1 Haluton
Taisteluhalu: +2b Kohtuullisen pieni
Hermorakenne: +1b Hermostunein pyrkimyksin
Tempperamentti: -1c Impulsiivinen
Kovuus: +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukaukset: ++ laukauskokematon

Kokonaispistemäärä +93pist.
Tuomarit: Tea Yli-Suvanto & Auli Kiminki

Noniin, eli aika koiran näköinen kesti. Pehmeähän se on ja sitä kautta se paineistuu ja paineistettuna se reagoi laukauksiin. Tuota laukauskokemattomuutta en siis allekirjoita. Sanon käsi sydämella, Frigi ei ole paukkuarka. Kyllähän se siis reagoi testissä, se säpsähti, mutta juurikin pistän tuon paineen piikkiin. Me käydään uimassa rannalla, jossa on ampumarata vieressä sekä armeijan miinaharjoituskenttä. Ikinä se ei ole reagoinut niihin. Myöskään uutena vuotena tai ukkosella ei ole mitään ongelmaa. Voidaan olla ja elää ihan normaalisti. 

Terävyys ja tempperamentti ottivat laskua sen takia, kun Frigi "suojautui" kaikelta pahalta (kelkka, puollustus) alkamalla haistelemaan tai ihan vaan seisomalla paikallaan. Sen asenne oli "Se mitä en näe, en kuule, sitä ei ole!". Tuomari myös sanoi tempperamentista, että jos se olisi ollut koko testin ajan sellainen, mitä se oli kun ei tapahtunut mitään, niin se olisi merkitty +2 kohtuullisen vilkas. Frigi kuitenkin päätti mennä kuoreensa, joten siksi näin. 

Puollustuksessa Frigi oli sitä mieltä, että hyökkääjä oli heittämässä sille keppiä.. seinässä se sitten taas vetäytyi kuoreensa. Oli kummankin tuomarin kaveri ja nojasi heidän jalkojaan vasten :). Hassusti kyllä merkittiin tuo luoksepäästävyys.. Frigi oli sen takia heidän mielestään aavistuksen pidättyväinen, koska se ei heiluttanut häntää heille ollenkaan :D. Ei se oikein heiluta kenellekään, vaikka se kaveeraamaan meneekin. 

Kelkkaan Frigi ei reagoinut sitten niin yhtään mitenkään. Se vaan seisoi persus kelkkaan päin ja haisteli maata. Sitten kun sitä piti mennä katsomaan niin se itse meni heti kattomaan. Sitten kun yhdessä katsottiin sitä, niin se nappasi sen kelkka"ukon" päällä olevan paidan hihasta et saiko tätä repiä? :D
Haalari kun nousi, niin se säikähtä aikalailla ja päästi kunnon kurkku murinat. Ohituksessa ei kuitenkaan ollut mitään ongelmaa, vähän vilasi haalaria.
Tynnyriä se myös säikähti ja kierti koko hihnan mitalla että mitämitä ihmettä. Kuitenkin sitäkin tuli heti reippaasti kattomaan. 

Käsittelijän kanssa se ei repinyt mitään, mutta haki keppiä ja saalisti sitä maasta, kävi myös tomerasti viemässä kepin takaisin ohjaajan käteen tai sylkäsemässä sen jalkoihin, että heitä uudestaan! :D Mun kanssa se sitten repi tavalliseen tapaan, tosi hienosti ja hyvin, sellaista narulelua. 

Pimeä huone oli kyllä hauska.. Tilana oli semmonen kaksiosainen pikku mökki. Frigi lähti heti liikkeelle kun se päästettiin sinne ja tepasteli hienosti pitkin poikin ja etsi, että missä mä olen. Se vaan unohti nenäänsä käyttää :D. Se kävi siinä mun vieressä äärettömän monta kertaa. Siinä huoneen toisella puolella missä olin, oli semmoinen vanha uuni. Sitä se jähmettyi joka kerta katsomaan ilmeellä O.O. Hetken sitä töllisteltyään se taas jatkoi rauhaksiin matkaansa. Se ei edes älynny nenäänsä käyttää silloin kun mä sain luvan kutsua sitä. Se vaan jähmettyi paikalleen, ei vitsi se on täällä! Se myös seisoi mun vieressä kun kutsuin sitä niin sitten se taas lähti sinne väärään huoneeseen innokkaalla ravilla ja meni tervehtimään toista tuomaria häntä heiluen :D. 

Myös siksi halusin viedä Frigin luonnetestiin, koska olen käyttänyt sen reilu 2-vuotiaana MH-luonnekuvauksessa. Halusin nähdä, miten se on kasvanut, aikuistunut ja kehittynyt siitä. Vein sen tuonne luonnekuvaukseen kyllä iiiiiiiiiihan liian aikaisin. Se ei ollut yhtään henkisesti valmis siihen. Mutta nyt olin kyllä tyytyväinen tähän! Se on selvästi löytänyt tavan selvitä oudoista asioista, vaikka se ei ehkä paras mahdollinen tapa olekaan, mutta voisi se olla huomattavasti pahempikin! Se on kasvanut ja kehittynyt henkisesti ja on hyvin sinut itsensä kanssa :). 

Tämäkin jakaa laajalti mielipiteet, mutta mä olen edelleen sitä mieltä, että Frigi on jalostuskoira. Siinä on hyvät sekä huonot puolensa, mutta ne hyvät puolet on juurikin sellaisia, mitä haluan omaan linjaani. Jos joku sitä haluaa lainata jalostukseen, niin ehdottomasti lainaan, jos narttu on oikeanlainen. Todellakaan mikään joka nartun uros tuo ei ole. Toivon myös äärettömän kovasti, että mun omiin käsiin osuu sellainen gronttu- tai tervunarttu, joka on Frigille oikeanlainen, että saan Frigistä yhden pentueen oman kennelnimeni alle. :)

Uusi harrastus

Mä aloin etsimään Frigille agilityohjaajaa! Ja löysinkin sellaisen, todella mukavan, myös Frigin mielestä :). Frigi myös on oikein ihastunut tähän ohjaajaansa ja tekee hänen kanssaan erittäin mielellään töitä. Itse en pysty agilityä harrastamaan huonojen polvieni takia. Frigi kuitenkin tykkää todella paljon agilitystä, on nopea ja siinä on oikeasti potentiaalia siihen, niin miksi heittää hyvä koira hukkaan? :)

Frigillä ja tällä uudella ohjaajalla on nyt kahdet treenit takana. Ensimmäiset treenit meni todella mainiosti, mutta Frigi teki sitä mitä mä arvasin.. Toki myös sitä mitä mikä tahansa koira varmasti olisi tehnyt.. Testasi :P. Ei kuunnellut kaikki ohjeita, vaikka päällisin puolin meni tosi hienosti. Esimerkiksi porsasteli kontaktit todella pahasti, käskyistä huolimatta.
Tänään kuitenkin... oivoi. Frigi teki tästä mammasta oikeasti ylpeän! Olen kyllä aina tiennyt, että se on hyvä, mutta nyt kun oli osaava ohjaaja ohjaksissa, niin ai että :). Kyllä tuli ihan hymy huulille katsellessa. Tänään kuitenkin piti Frigin sairastelun takia tehdä lyhyemmät treenit. Kerron siitä lisää tuossa myöhemmin.
Tänään he treenasivat 6-kepin sarjaa ja sitten hyppyjen kiertoja ja erilaisia käännöksiä. Putkesta suoraan tuli kyllä niin hienoja lähestymisiä kepeille ja erinomaisia suorituksiakin! Agilitytreenien jälkeen lähdettiin uimaan sitten Kinan ja Kajon kanssa. 

Frigihän ei mikään vasta alkaja ole agilityssä. Itse touhusin sen kanssa niitä näitä silloin sen ollessa vuotias kun se tuli taloon. Siinä se kehittyi pikku hiljalleen ja sillä oli yhdessä vaiheessa toinenkin ohjaaja, jonka kanssa se kävi kaksi kurssia.
Kovasti olen yrittänyt kovasti ottaa nyt uusia aksakuvia noista treeneistä, mutten hallitse vielä kamerani asetuksia niin hyvin, että tulisi mitään julkaisu kelpoista :). Vanhoja kuvia on, mitä laitan tuohon alle, Frigi on niissä tosissaan vuoden ikäinen. Niiden alle sairaskertomus. 

Frigi tosissaan tuossa viime viikon lauantaina kävi silloin vieraan ohjaajan kanssa ekoissa aksatreeneissä, harjoittelivat kontakteja ja testailivat esteitä ja sellaista peruskauraa. Sitten siitä suoraan mentiin rannalle ja Frigi juoksi ja leikki kavereiden kanssa ja ui, tunnin ajan. Ei mitään kummallista. Seuraavana päivänä mentiin hiekkakuopille, tehtiin pyllytreeniä geelipallon kanssa. Frigi juoksi hiekkakuoppia ylösalas, sitten kaverit tuli taas ja juoksivat ihan hullun lailla ja viimeiseksi otettiin, kuten aina pallosprintit. Mikä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että koirat juoksee pallon perässä oikeasti niin pitkään että kun ne maahan käyvät, niin ne ei sieltä nouse. Eli kohotetaan kestävyyttä. Saa muuten heittää nykypäivänä palloa ihan sairaan pitkään :D. Kuitenkin.. maanantaiaamuna sitten käytin sen viiden aikaan aamulla pissalla ennen kuin lähdin töihin ja se sitten ontui ja oli jäykkä. Tulin töistä kotiin ja avo sanoi, että se on ollut tosi vaisu ja majaillut mökissään koko päivän. Tervehdin sitä ja vaisu se olikin ja vähän hiipitteli kun taivuttelin sen etujalkoja ja anturat oli aika karkeat. Oli kuitenkin tosi hankala paikantaa, että missä se kipu, niin lähdin viemään sitä kavereiden kanssa metsälenkille, ihan vaan paikantaakseni, että mihin sitä sattuu ja miten se liikkuu. Tuolloin iltapäivällä se ei siis ontunut, mutta oli jäykkä ja tosi varovainen liikkeissään. Lähdettiin pururadalle, joten alusta oli pehmeä. Se peitsasi lähes koko 7km, ei lähtenyt kavereiden kanssa juoksemaan pitkin metsää, vaan tyytyi menemään tienreunaa pitkin. Eli ei todellakaan normaali Frigi. Frigi jäi siis tuolloi maanantaipäivänä sairaslomalle. Annoin sille kipulääkkeen sen lenkin jälkeen ja rasvasin ma-to illat sen anturoita. Laitoin ihan kunnolla helosania, vanulaput päälle ja sukat vielä. Myös hieroin itsenäisesti sen selkää, niskaa, lantiota ja lavoja joka ilta jonkin verran. Pikku hiljalleen se siitä piristyi, jäykkyys katosi, ontuminen jäi kokonaan ja anturat pehmeni hyvin! Torstaina kun tulin töistä ja vein sen ulos niin se oli jo aika oma itsensä. Hepuloi ja meni hupsutteluravia.

Tänään sitten lähdettiin niihin toisiin aksatreeneihin ja vein sen taas uimaan kavereiden kanssa... Että ihmisestä osasi tulla onnellinen kun näki koiransa terveenä ja OMANA ITSENÄÄN! Sillä oli aksatreeneissä huisin hauskaa ja mieli katossa. Rannalla se juoksi mudien kanssa tuttuun tapaan ihan reikä päässä. Ui paljon, RAVASI ja laukkasi, peitsauksesta ei tietoakaan. :) Yleensä kun lähdetään rannalta kävelemään autolla (1,5km matka) niin se tuo mulle dummyn (se siis kantaa sen itse pois rannasta), että ota sä se, mä en haluu enää kantaa sitä taikka sitten se tiputtaa sen maahan. Mä ajattelin, että se on väsynyt ja tarjouduin ottamaan sen dummyn siltä. Tai otinkin. Frigi kuitenkin nosti kierrokset ihan kattoon ja oli että joooooooo! Heitä, heitä! No mehän sitten heiteltiin sitäkin ja tuuppasin tutin sille takaisin suuhun ja hän kantoi sen itse autolle asti ja piti aarretta suussa koko kotimatkan :). 

Kuitenkin tästä sairastumisesta säikähtäneenä (huomioon ottaen viime aikaiset tapahtumat) käyn ostamassa Frigille lihasten palautusjuoman, MSM sekä glukosamiinin. Myös olen kuullut B-vitamiinin auttavan lihasten palautumista ja kestävyyttä joten sitäkin ja myös lohikuuri on edessä anturoiden hyvän kunnon ylläpitämisen kanssa. Myös olen varannut sille hierojan ja siellä käydään ahkerasti seuraavat muutama kuukausi. Olen harkinnut myös osteopaatilla käyttämistä, eipä siitä haittaakaan ole. Onhan Frigi "jo" yli 5-vuotias. Eihän se vanha ole, mutta siitä se rapistuminen alkaa, joten yritetään siis hidastaa sitä :)....
Laitan nyt pitkin viikkoa otettuja kuvia erinäisistä tilanteista, tälläinen tarina tällä kertaa.

PS. Sunnuntaina on pehmobelgin luonnetestaus! Siitä sitten seuraavat rupinat!

Tulevaisuus?

Mun kuumin ajatuksen aihe on tosissaan ollut tulevaisuus tässä viime aikoina. Varsinkin tuon Frigin kohdalla. Nyt on toki selvää, mitä tehään, TOKOa ja siitä FI TVA titteli tavoitteena, mutta... mitäs sitten? Olen nyt pyöritellyt mielessäni paljon erilaisia vaihtoehtoja. Alkujaan suunnitelmissa oli, että lähden tekemään TOKOn jälkeen Frigistä käyttövaliota joko FH-jäljen tai PK-jäljen kautta. FH-jälki olisi siitä erittäin hyvä, kun siinä ei ole tottista. Ja siksi ei tottista, koska.... Frigi on mun ensimmäinen harrastuskoira ja siinä on kaikki mahdolliset virheet, mitä harrastuskoirassa voi olla ja niihin ei ole puututtu tarpeeksi ajoissa. Se on erinomainen toko-koira tekemisen suhteen, mutta jos PK-tottista mietitään niin me ei tultaisiin ikinä pääsemään edes ykköstasosta läpi ja olisi kyllä niin hirveä homma korjata sitä, että jätän mielummin väliin ja jätän virheet tekemättä seuraavan kanssa :P.
Tavoitteena on kuitenkin saada Frigistä TVA ensi vuoden aikana ja se on silloin 6-vuotias. No en viitsisi 6-vuotiasta koiraa ihan kokonaan eläkkeelle laittaa, se kuitenkin tykkää tehdä ja näin päin pois. Parhainpana vaihtoehtona olen pitänyt tällä hetkellä siis rally-tokoa. Eikös se voisi olla ihan kiva semmonen "eläkelaji"? Tosin... mulla itselläni ei ole mitään tietoa koko lajista, että pitää opiskella kunnolla, mutta sillain mitä oon pikkusen lukenut ja kuullut, niin ihan kivalta se vaikuttaa :D. Myöskin mä eilen juttelin parin meidän koiraseuran tyypin kanssa, tuosta Frigistä, että kiinnostaisiko jotakuta ottaa se lainakoiraksi agilityyn. Aion myös laittaa meidän seuran facebook-sivulle ilmoituksen. Josko siis saisi agilitytuloksiakin Frigille tai se edes pääsisi harrastamaan sitä, kun se siitä niin tykkään. Siksi minä en itse tähän puutu, koska mä en pidä agilitystä, mä olen niin käsi agilityssä ja mun polvet on rikki, niin ne ei kestä agilityä. Frigi ei tosissaan ole alkuvaiheissa tässä, että keppeihin vauhtia ja keinuun varmuutta ja kunnollista agilityrataa, niin se on aikaliki siinä :). 
Mutta... Katsotaan mihin tässä joudutaan, tässä on Frigin kohtaiset suunnitelmat tällä hetkellä. 

Sitten nämä sijoitustytöt Hertta ja Ruuti. Ennen kaikkea, olen ollut äärettömän tyytyväinen molempien tyttöjen sijoituskoteihin. Tytöistä huolehditaan todella hyvin, kysytään jos on jotain mikä mietityttää, kerrotaan kuulumisia ja laitetaan kuvia ja molemmat harrastavat jotain, tavoitteellisesti :). Hertan päälaji on TOKO ja sivuharrastuksena tekevät jälkeä. Ruuti menee PEKO-puolelle, painottuen jälkeen ja tekevät hakua sivussa. Wau! Aivan loistavaa. Olen erittäin tyytyväinen, että tytöt pääsi noin hyviin koteihin ja kuinka kivasti mä löysin kodit, joissa on sama ajatusmaailma kun mulla rotujen suhteen. :)

Hertta on ilmoitettu heinäkuun lopulla olevaan eukanuba showhun ensimmäiseen junioriluokkaan, odottelen mielenkiinnolla mitä siitä sanotaan. Odottelen myös mielenkiinnolla, miltä se sen rinta näyttää. Olisiko se edes vähän kehittynyt parempaan suuntaan. :) Hertalla on myös luustokuvat edessä syyskuussa. Sillä reissulla kuvataan lonkat, kyynäret, koplataan polvet ja peilataan silmät. Sitten pari vuotiaana tehdään toinen reissu ja otetaan koko selkä (VA, LTV & SP). Toivottavasti neitokainen olisi terve. :) 

Ruuti nyt on vielä niin pieni, ettei sen kohdalla ole sen suurempia suunnitelmia. Tietävät itse siellä päässä mitä alkavat touhuamaan harrastuspuolella. :) Seinäjoelle vaiko Jyväskylään olisi hänet tarkoitus ilmoittaa pentuluokkaan ja sitten tammikuussa Kajaanissa korkkaavat junioriluokan tämän hetken suunnitelman mukaan. :) Ruuti on kyllä omaan silmään ihan äärettömän nätti! 

Mä kovasti haaveilen vielä itse lisävarustuksesta tonne sijoitusrivistöön. Tänä vuonna / ensi vuonna yksi tervutyttönen pitäisikin tulla, toivon punanuttua rivistöön, mutta katsotaan mitä sieltä tulee. Tätä yhdistelmää odotan kyllä kovasti. Saan sieltä varmasti erittäin potentiaalisen tervuriiviön kasvamaan. Myöskin haluaisin groenendael nartun kasvamaan, yhtä narttua olen tässä kovasti tuijotellut, mutta pitää keskustella sen kasvattajan kanssa, joka sille pennut olisi tekemässä, että mitä urosta he meinaavat käyttää sille.
Myöskin vielä kaksi rotikkanarttua tahdon kasvamaan. Yhdessä pentueessa olenkin jonossa, pentue olisi ensi vuoden keväällä ajankohtainen. Toisesta en vielä tiedä, olen ollut kyllä hirmu tyytyväinen tuohon Ruutiin, niin voisin samaisesta kennelistä hyvinkin kysellä suunnitelmia :). Erittäin mukavat kasvattajatkin. 

Mitä olen itselleni suunnitellut..? Hollannista olen varannut itselleni rotikanpennun. Eivät tosin ole vielä syntyneet, mutta 21.7. on laskettuaika, joten siihen saakka jännitetään :). Uros olisi tarkoitus tulla kotiin. Tarkoitus kaverin kanssa olisi jatkaa IPO, jälki ja TOKO harrastuksia. 

Nyt vähän sitä sun tätä... Meillä oli viikonlopun hoidossa mun entinen perheenjäseneni Vasco. Oli kyllä huippukiva nähdä ukkelia pitkästä aikaa ja saada pitää se viikonloppu täällä. :) Pojat vähän pärinöi toisilleen taas alussa, mutta kun ei antanut vaihtoehtoja, niin hyvinhän sitä tultiin juttuun. Sovussa hakivat keppiä ja istuivat kylki kyljessä meidän auton takapenkillä kun ajettiin metsään lenkille. Nukkuivat myös samalla matolla makkarissa yöt :). Oli ilo nähdä miten hyvin voiva ja iloinen koira se oli. En siis ole tehnyt väärää päätöstä, antaessani Vascon Saralle. Kiitos Sara kun olet hoitanut Vascoa niin hyvin ja annat mun olla osa sen elämää! Se on mulle erittäin tärkeetä. :)

Sain myös ekan oman järjestelmäkamerani! On ollu kyllä jännää. Sain Riikalta viiden minuutin opastuksen asetusten maailmassa, missä en ennen ollut käynyt. Jotain ilmeisesti siinä jäi päähän, kun suunnistin sitten kotona heti yksin kuvailemaan poikia ja ihan onnistuneitakin otoksia sain! Myöskin siinä kuvaillessani huomasin, että okei, nyt on maa palanut pitää vaihtaa jotain asetuksia jne. :) Motivaatio on kova opetella. Voisin kuvitella saavani tästä ihan terapeuttisen harrastuksen. :)

Tässä muutama kuva vielä lopuksi. Te jotka tiedätte jotain kuvaamisesta niin saa heittää neuvoja! Kohteet oli vähän välillä hukassa, sen tiedän jo :P

TÄSSÄ siis kuvagalleriani. Katsotaan mitä ensi kerralla sitten :)

Rest In Peace

RIP

Blomlane's Prima Vera

"Veera"

09.03.2004 - 15.06.2015

Mitäs tähän sanomaan.. Hyvää matkaa rakas <3 Anteeksi etten sua voinut auttaa tuon enempää. Oli kunnia, että olit osa perhettä, vaikkakin sinäkin niin hirveän lyhyen ajan. 

Veeran kanssa käytiin eläinlääkärissä ja sieltä saatiin tuomioksi, ettei munuaiset enää toimi, kroppa ei tuota enää happisoluja ja arvot oli niin koholla, että ilmeisesti Veeralla oli kiusanaan kasvain/kasvaimia sisäelimissä.
Veera romahti aika nopeasti, yht'äkkiä se ei enää jaksanut kuin ravata muutaman hassun askeleen kerralla ja sen jälkeen jäi töpöttämään. Läähätti ihan 24/7, pystyi onneksi nukkumaan. Suoli ei kestänyt yhtään ruokaa, jauheliha ja piimä meni joten kuten. Joi paljon, mutta pissa oli siltä tosi tummaa ja haisevaa ja sitä tuli tosi vähän. 

Mua jäi kamalasti harmittamaan Veeran fiilikset lähteä. Kun mentiin eläinlääkärille, niin se meni aika paniikkiin. Syke nousi ja läähättäminen oli tosi tiheää. Jos olisin sen tiennyt, niin olisin soittanut eläinlääkärin meille päästämään muorin pois.
Veeran sydän olikin todella vahva.. se ei nukahtanut esilääkitykseen ollenkaan ja sille pitikin antaa muitakin myrkkyjä aika paljon tavallista enemmän, kun sen sydän löi tosi sitkeästi.
Siinä kohtaa teki mieli sano, että pistä myrkyt pois, vien sen takaisin kotiin, eihän se voi olla kipeä jos sydän on noin vahva. Tietysti se voi olla kipeä ja niinhän se olikin.. 

Veera lähti yksilötuhkaukseen ja sen tuhkat käydään sirottelemassa sen entisen omistajan haudalle. 

Omat fiilikset.. toivon etten enää ikikuunapäivänä KOSKAAN, joudu tälläisen ryöpytyksen kohteeksi. Tämä on ollut henkisesti todella rankkaa. Aivan järkyttävä ikävä Veeraa ja edelleen myös Frodoa.. Joku päivä me vielä kohdataan <3 

Toivottavasti nautit elämästäsi meillä, parhaani yritin, jotta olosi olisi paras mahdollinen <3

Susanna Korrin tottisseminaari

Taas mentiin eikä meinattu tuon Frigin kanssa :) Kello pirisi sunnuntaina klo 7.00 ja siitä reilu tunnin päästä korkattiin motari ja lähettiin kohta Toijalaa Susanna Korrin tottissemmaan! Sää ei mitenkään suosinut, satoi vettä AIVAN koko päivän. Toki siinä tuli hyvää treeniä kun satoi vettä ja koira joutui treenaamaan, itse vaan en pidä sateesta mitenkään päin. Oli sitten kuinka säänmukaiset varusteet tai ei. Ja tällä kertaa ei ollut.. 
Mun ostoslistalla on niin KUMISAAPPAAT! Mun kengät kastui ensimmäisen tunnin aikana ihan läpikotaisin. Oli todella epämukavaa seistä niissä kengissä sen 8h. 

Kuitenkin... saavuin ihan ensimmäisenä paikalle ja pystyteltiin näyttelytelttaa siinä ja sen sellaista. Suskista jäi todella mukava kuva! Erittäin pirteä ja positiivisen oloinen ihminen. Yleisesti ottaen liikuttiin kaikki paljon samoissa ongelmissa. Edistäminen seuruussa, noutojuttuja, käskyjen ohittamista, treenivireen kehittäminen ja PALKKAAMINEN. Kyllä huokaisin helpotuksesta, etten ole ainoa joka taistelee noiden asioiden kanssa, varsinkin se palkkaaminen. 

Otettiin kaksi lyhyempää kierrosta, jokainen koirakko kulutti Suskin kanssa aikaa yksilöllisesti 20min per kierros. Me otettiin ensimmäisellä kierroksella Frigin kanssa läpi käytäviksi asioiksi tämä suurullisen kuuluisa edistäminen. Sainkin ihan huippuja vinkkejä! Frigi kun edistää ja pysähdyn niin se jää aina ihan pirun eteen ja mulla on selkärangassa kiinni tasainen, hiukan toruvan sävyinen "Siiiivu..", jotta koira palaa paikalleen. Nyt saatiinkin tahtia, että vauhdikkaasti ja täpäkästi monta kertaa käsky, kun koira karkaa "sivusivusivusivusivu!". Asenteella, "Hei mitä hittoa sä teet takasin sivulle siitä!". Toimi. Toimi erittäin hyvin. Samoin kysyin myös, että voinko vaikuttaa tähän palkkauksella. On kokeiltu heittää pallo eteen ja taakse, suoraan, etu- ja takakierteelle ja suunnilleen puunkautta, mutta _MIKÄÄN_ ei ole auttanut. Sitten taas sitä vajosi lisää maan alle kun Suski kysyi, oletko mennyt itse koiran eteen ja palkannut sen siitä siten, että koira joutuu jo ennen palkan lentoa perääntymään? No ei olla kokeiltu. Kokeiltiin. Toimi. Se niin toimi. Näillä lähdetään rakentamaan uutta seuruuta. Tätä kautta kun koira ei edistä niin käännös vasemmalle paranee! :) 

Toisella kierroksella kysyin haistelusta. Frigille hajut on niin pirun tärkeitä ja niistä alkaa kohta oikeasti pisteitä rapisemaan pois kokeissa, jos se ei lopu.
Ensimmäisenä kokeiltiin palkka jalkojen väliin. Koira maahan ja nakin palanen rintaröyhelön alle. Tällä oli ideana, että sillä on joku tehtävä eli vahtia sitä ruokaa. Erinomaisen hyvä idea! Ja toimikin hyvin, Frigi olla pönötti ja odotti, että saa luvan ottaa nakkinsa :).
Toinen tapa oli aiheuttaa jännite. Tätä me tehtiin liikkestä maahan yhteydessä, koska Frigillä on tapana ollut alkaa haistelemaan heti kun se jää maahan ja mä jatkan matkaa. Jännite toteutettiin käskemällä koira liikkeestä maahan ja yht'äkkiä käännyin pallo käsissä ympäri, hiukan kyyryssä ja etukenossa, kehuen hitaasti ja jännittyneesti ja yht'äkkiä palkka koiran rinnalle. Lopullisena tuloksena pitäisi olla se, että koiralla on se tietty jännite kokoajan kun se odottaa koska mä käännyn. Eipä kyllä haistellut tuonkaan harjoituksen aikana! Näillä jatketaan, ihan huippua :)! 

Palaan hiukan takaisin päin, itse hienosti kyllä lyttäsin oman koirani ensimmäisen kierroksen aikana. Frigi oli asenteella jeejee, huippua uusi paikka, uudet ihmiset, uudet HAJUT. Käskyt meni ohi korvien ja kunhan mennä viipotti. Heitin sitten hihnan sen jalkoihin (joku hieno aivopieru) ja sen vire laski kuin lehmän häntä. Luonnollisesti. Sitten Frigi juoksi Riikan jalkoihin ja kattoi Riikkaa "Näiksä mitä toi eukko teki mulle?!". Myös se laski koiran virettä kun seuruussa pallon piti nojata Frigiä vasten, kokeiltiin tällä että auttaako edistämiseen, eli palkka vaan tippuisi sen sivulle. Muuten tämänkin oikein erinomainen vaihtoehto, mutta Frigi ei kestänyt palloa sen lapaa vasten. Harmi, mutta pidän tän kyllä ehdottomasti mielessä tulevaisuutta varten! 

Paljon hyviä vinkkejä saatiin ja jos vaan on mahdollista, niin menen kyllä ensi vuonna uudestaan tähän tottissemmaan! Suosittelen kaikille kyllä! 

TOKO-koe

Kävimme jälleen Frigin kanssa TOKO-kokeessa. Koe oli taas Hyvinkäällä ja tuomarina toimi tällä kertaa Ossi Harjula. Ossi on ihan mun lemppari tuomari, lähinnä ihmisenä. Tosi huumorintajuinen ja hyväntuulinen setä. :) Meidän tuloksena siis 174/200pist. AVO1 ---> TK2 !! :) Tällä reissulla ei saatu kuvia, mutta käytetään vanhoja tokokuvia.

Paikkamakuu 7 - Frigi teki jotain mitä se ei ole koskaan ennen tehnyt. Meni maahan hienosti käskystä, mutta koiran jätössä kun sanoin sille "paikka", se ponkaisi takaisin istumaan O.o. Noh, itse sitten jäädyin niin pahasti, etten edes tajunnut käskeä sitä uudestaan maahan. Käytin vain rumaa ajattelu tapaa, että kun se on niin kova haistelemaan, niin se varmasti käy maahan. Niinkuin se tekikin. Kun olin kävellyt n. 10 askelta pois päin siitä.

Seuraaminen 9 - PerusFrigiä. Hyvä kontakti, edistävä, hyvän tuulinen, tahdikas, huono vasen käännös. :D Itse tein kyllä yhden aivopierun toisessa täyskäännöksessä.. Käännyin väärin päin niin Frigihän meni ihan hämilleen, että mitä sä oikeen touhuut. 

Liikkeestä maahan 9 - Eipä tuossakaan mitään kummallista, pysyi hyvin mukana, reagoi heti käskyyn. Miksi "vain" 9, sitä en tiedä. Itse olin super tyytyväinen.

Luoksetulo 7 - Taas ihme aivopieru apina.. Ei ole tätäkään tainnut ikinä aikaisemmin tehdä. Jätin perseelleen istumaan, lähdin, kuulin matkan varrella Harjulan voivoittelut ja tiesin jo mitä oli tapahtunut. Frigi kävi maahan. Reagoi heti luoksetulo käskyyn, pysähtyi erinomaisesti, possu perusasento. 

Liikkeestä seiso 9,5 - Mikäs siinä taas, pysyi mukana, reagoi heti käskyyn, pysyi paikallaan palautuessa ja sellai. :) 

Noutaminen 10 - Siis WOU! Tätä päivää en koskaan uskonut näkeväni, varsinkaan kokeessa. Lähti kovalla laukalla, palautti kovalla laukalla, tuli SUORAAN ja TIIVIISTI ETEEN palauttamaan sen. Yleensä tässä on nähty sellaisia possu "olen puoliksi edessä ja puoliksi sivulla" palautuksia. Ylpeä olen, erittäin! 

Kauko-ohjaus 10 - PerusFrigi, pisti ihan parastaan :) Nopeat hyvät maahanmenot, nopeat istumaan nousut hyvällä ryhdillä. 

Estehyppy 9 - Muuten oli tosi hyvä, lähti käskystä, istu käskystä ja tuli käskystä, sitten TÖKS, possu perusasento. Harjula sanoi, että muuten 10 arvoinen. 

Kokonaisvaikutelma 9 - Hyvä yhteistyö, vireä ja iloinen koira joka tykkää tehdä mun kanssa töitä, oli palautteena :) 

Nyt meille tosiaan siunaantui se TK2 ja tästä me jäädään Frigin kanssa pienelle "kesälomalle" treeneistä :) Sitten syksyllä uusilla säännöillä voittajaluokkaan!