Pohdintoja serteistä

Päivitystaukoa taas tuli jonkun verran, kun omat henk.koht. asiat ovat pitäneet kivasti stressin korkealla ja jalat kiireisenä. Mutta tässä tulee nyt ajatuksia serteistä ja kuulumiset karvaisista kotona asuvista ja taustajoukoista :). 

Noniin, eli minut hyvin tuntevat tietävät etten ole mikään näyttelyihminen. Niissä on kiva käydä silloin tällöin pyörähtämässä ja kattomassa mitä tämä tuomari koira sanoo. Seuraava teksti pohjautuu siis ihan mun omiin ajatuksiin ja pohdintoihin, myöskään en välttämättä ole ihan tietoinen kaikista yksityiskohdista, mutta voisin kuvitella kuitenkin, että tiedän mihinkä perustan ajatukseni :P. Oikaiskaa toki, jos kirjoittelen höpöjä ja osallistukaa ajatuksen jakoon! 

Kuitenkin, höpöteltiin Saran näyttelyistä ja (sääli, hahah)serteistä. Olen aika usein pyöritellyt ajatusta, että miksi Suomessa junioriluokan koira on oikeutettu sertiin? Minun mielestäni se on aika turhaa, koska junnuluokan koira ei hyödy siitä sertistä mitään. Eihän junnuluokan koira voi saada cacibbiakaan? Mun mielestä oikeutus sertille olisi hyvä nuorten luokan ajoista lähtien. Enkä nyt mitenkään päin tarkoita sitten sitä, että yksikään junnukoira ei ole sertin arvoinen. 

Olen myös pohtinut, että miksi Suomessa ei ole JUN-SERT käytössä. Junnuserti toisi Suomeen lisää näyttelykansaa myös ulkomailta. Uskoisin ainakin, että moni lähtisi tavoittelemaan Suomen junnuvaliontitteliä :P. 

Toki voihan se olla myöskin, että en vaan ymmärrä sitä "sertin saamisen hohtoa" (niinkun mulle on sanottu) kun mulle ei ole sertin arvoista koiraa ;). Onhan Frigikin (vahvistamattomasti) Serbian ja Viron juniorimuotovalio ja on sillä ulkomailta sertejä, joten se "sertihohto" on tuttua jossain määrin. 

Ehkäpä Rivosta kasvaisi mun ensimmäinen sertin arvoinen koira ;). 

Rivo on kotiutunut tosi hyvin. Alussa se oli hyvinkin äänekäs ja pelokas, mutta nyt hänestä on kuoriutunut erittäin rohkea menijä! Ei pelkää ääniä ja ihmisetkin käy katsastamassa (välillä jopa ilman lupaakin...) reippaasti. Kasvattajakin sanoi, että tällä on niin paljon moottoria, että se sillä pääsee ylittämään pelkonsa, niinkun on käynytkin. Myös kasvattaja sanoi, että hänen mielestään tämä pentu sopi mulle erittäin hyvin ja olen kyllä samaa mieltä. Ihan mahti pentu.
Tällä hetkellä meillä on "ongelmana" sisälle rauhoittuminen, mutta ollaan parempaa päin. Yhdessä vaiheessa tuntui, että Rivo ei nukkunut kuin yöllä, mutta onneksi edes silloin.
Treenikentille odotan saavani tästä todella hyvän pelin! IPOsta en vielä tiedä, mutta TOKOa ja PK-jälkeä me aletaan ainakin. Rivo kun myös pitää ihmisistä (ainakin riittävästi) ja on hyvinkin aktiivinen ja täynnä menohaluja, niin hakukin voisi olla vaihtoehto. Tosin en tiedä kuinka paljon mammaa tämä laji innostaa. En ole kovin hyvin kyllä tutustunutkaan.. :D.
Innolla odotan mitä tästä kasvaa!

Frigi voi myös hyvin! Omalla tavallaan vähän haikeaa ajatella, että se täyttää jo 6vuotta ensi vuonna. Vastahan se oli vuoden ikäinen ruppana kun se tänne Suomeen matkusti :).
Frigi treenailee edelleen aktiivisesti ja kisakenttiä tavoitellen agilityä toisen ohjaajan kanssa ja hän on ollut hyvin tyytyväinen koiraan ja moni uskoo sen pärjäävän kisoissa. Tokoa pitäisi myös treenata, mutta olen vähän laiskistunut sen suhteen ja tavallaan antanut Frigille vähän "vapaata" siitä (hyvä tekosyy haha). Frigi pitää pentua onneksi kivasti kurissa, näyttää rajat ja huomattaa. Kuitenkin huolehtii ja leikkii toisen kanssa ja ottaa yllättävän lähelle. 

Ruutista on kasvanut hyvinkin kaunis nuori neiti. Ruuti treenailee ahkerasti edelleen PEKO-puolella hakua ja jälkeä sekä tottiksen alkeita. Ruuti on nyt ilmoitettu ensimmäiseen pentuluokkaansa Jyväskylään. Myös viralliset se on menossa korkkaamaan tammikuussa Kajaaniin. Odota ERITTÄIN innolla, että Ruuti kasvaa ja pääsee katsomaan mitä siitä tulee. Tykkään tästä koiran alusta hyvin paljon ja olen ollut todella tyytyväinen koirakkoon noin yleensä :). 

Hertan kanssa ollaan pidetty vähän hiljaiseloa. Kotona treenaillaan ja kasvetaan. Päätin nyt antaa Hertalle paljon aikaa ja rauhaa kasvaa ennenkuin mietitään mitään sen suurempia. Ensi kevään aikana terveystutkitutan sen ja sitten reilu kaksi vuotiaana otetaan vielä virallinen selkäkuva. Hertalle on tullut katseltua miesehdokkaita ja yksi on hyvin paljon ylitse muiden. Toki Hertan kohdalla on vielä monenmonta muttaa, ennen mitään varmoja päätöksiä :).

Ostin vähän aika sitten ensimmäisen järjestelmäkamerani (Nikon D300) ja sinnikkäästi olen yrittänyt opetella sitä käyttämään. Tähän mennessä on tullut onnistumisia ja sitten niitä täydellisiä epäonnistumisia :D. Meillä on oma kuvagalleria, käykää kattomassa!

Tässä kaikki tältä erää, tuli kaikki "oleellinen" vähän samaan pakettiin, mutta nyt yritän kyllä ryhdistäytyä tämän blogini kanssa :D. Hyvää syksyä! T. Netta & koirat. 

Uusi perheenjäsen

Onkin kertynyt jonkin verran päivittelytaukoa kun on ollut kaikenlaista. Muutto, murtunut nilkka, lääkäreitä, tutkimuksia, kokeita eikä vieläkää vastauksia.. Eiköhän se siitä ajan kanssa selviä. Onneksi nyt pahin tomu on laskeutunut, niin kerkeän vähän päivittelemäänkin :P

MUTTA! Saanen esitellä, meidän uusi perheenjäsen, pieni rotikkapoika, tulevaisuuden toive!

BOXLEE RAZOR

"Rivo"

Rivo tosissaan on lähtöisin Kennel Boxleesta. Rivon yhdistelmää katselin jo silloin kun Frodo oli vielä elossa ja lähetin sähköpostia. Sain mukavan vastaanoton ja pian menin tapaamaan kasvattajaa. Tuolloin selvisi, että urosvarauslista on tällä hetkellä niin pitkä, että tuskin kannattaa jäädä odottamaan. Kokeilin sitten muutamaa muutakin yhdistelmää, ulkomailta myöskin, mutta aina pennut olivat varattuja tai syntyivät kuolleena tai muuta vastaavaa. Sitten näin ilmoituksen, että tästä pentueesta vapautuikin yllättäin uros- ja narttupentu,joten etsivät omia kotejaan. Minä otin heti uroksesta yhteyttä, kävin katsomassa ja siitä sitten reilu viikon päästä hakemassa hänet ja tässä nyt ollaan. Ehkä siihen oli tämä mies syynä miksi mun kaikki muut suunnitelmat meni pieleen, enkä valita. Mahtava pienimies :).

Rivo oli tullessaan aika arka, hyvinkin äänekäs ja vähän sulkeutuneen oloinen. Iso maailma ja kahdeksan sisaruksen turva poissa niin ymmärtäähän tuon. Alussa piipitti ja ulvoi ja kiljui ja rääkyi kokoajan, koko ensimmäisen yön se huuti läpeensä. Vartin verran se aina silloin tällöin nukahti ja taas mentiin. Yleensä en anna pennulle periksi tuollaisissa huutamisjutuissa, mutta nyt en vaan pystynyt enää aamuyöstä kun väsytti, potutti ja varmaan vähän jo itkettikin. Mulla ei ole ikinä ollut tälläistä kiljukaulaa. Ulkonakin se oli vaan nokka kiinni mun puntissa ja piipitti kokoajan. Ihmiset varsinkin oli hyvinkin pelottavia sen melestä, välillä se eioikein tuntunut muakaan tunnistavan. 

Onneksi nyt kuitenkin viikon jälkeen, yöt nukutaan hyvin, ulkona riehutaan ja lenkkeillään, ihmiset vielä jännittää, mutta menee useimmiten jo katsomaan ja antaa rapsuttaa ilman mun tukea. Paljon ollaan tehty alusta asti hommaa tuon ihmisarkuuden kanssa ja hyvältä näyttää jo! Mä uskon kyllä, että siitä tulee ihmisiä kohtaan ihan reipas nuorimies. Mua ei haittaisi laisinkaan jos ihmiset ei kiinnosta sitä, mutta juurikin sen tunteen pitää olla välinpitämättömyys kuin pelko, ahdistus, stressi tai muu vastaava. 

Rivon kanssa tulevaisuudessa panostetaan TOKOon ja johonkin PK-lajiin, jälkeä olen ajatellut, mutta haku toisaalta myös kiinnostaisi. Ikinä en ole sen enempään tutustunut lajiin, enkä mitään tarkkoja juttuja tiedä siitä, mutta olisi kiva tutustua! :) Katsotaan myös IPOn mahdollisuus. Tällä hetkellä uskon siihen kyllä, Rivolla on todella voimakas saalis ja leluistakin se taistelee mielellään. TOKO-juttuja me ollaan aloitettu jo vähän treenailemaan, perusasentoa, maahanmenoa, istumista, ja eteentuloa. On kyllä todella näppärä pikku mies. Mä jotenkin osaan kuvitella vuoden päähän sille tosi hyvän tottiksen, kunhan en itse sössi sen kanssa. Katsotaan mihin päästään!

Sitten vielä, Frigin kanssa käytiin Tervakoski KVssä elokuun lopussa, tuloksena AV EH AVK2, kolmesta avoimen luokanuroksesta. Tuomarille ei kelvannut lähes kenenkään koiran kulmahampaiden asento. Siksi siis EH :). Tähän päättyykin Frigin tämän vuoden näyttelyura, katsotaan taas ensi kesänä uudestaan.