Tosissaan 12.6. oli Rivon junioriluokan korkkaus Tammelassa. Reissuna se oli turhauttava, mukava, rasittava, iloinen.. Pitkän harkinnan jälkeen päällimmäisin fiilis on kuitenkin tyytyväinen. Tiesin tiettyjä asioita, joihin valmistautua Rivon kanssa liikkeelle lähtiessä, mm. juurikin valtava energian määrä.
Kello pirisikin heti seitsemältä aamulla, Rivo ei ollut yhtään messissä. Sen mielestä sunnuntaina ei vaan herätä tähän aikaan. Nopeasti se kuitenkin piristyi kun remmit otti käteen ja taas mentiin. Sen verran "pidätettiinkin" aamu ulkoilua, että sain otettua tarvittavat tavarat mukaan ja pienen aamulenkin jälkeen autoon ja matkaan :).
Ihan pienenä Rivo pelkäsi autoilua ja se oli ehdottomasti se viimoinen asia mitä se tahtoi tehdä, nykyään se onneksi menee autoon enemmän kuin mielellään ja ihmettelee maailman menoa ikkunoista. Saavuttiin näyttelypaikalle ja johan nuori mies oli täynnä tarmoa. Kaikki olisi pitänyt päästä tutkimaan HETI NYT. Mielummin tietysti tuo asenne, kuin että olisi pelottanut, mutta kyllä siinä olkapää venyi ikävästä muutaman kerran. Onneksi kuitenkin myös malttoi kävellä nätistikin. Nuorelle miehelle on selkeästi vielä hankala paikka tuommoinen ihmispaljous, joten mätsäreihin lähdemme ihmettelemään :). Löydettiin meidän kehä ja asetuttiin siihen, alettiin tekemään pienen pientä tottista, vähän sivulle tuloja ja siinä paikallaan liikkumista. Hyvin se malttoi työntekoon keskittyä.
Samaan näyttelyyn oli tarkoitus Rivon emän tulla omistajansa kanssa, sitä odotin innolla, koska en ollut aiemmin tavannut. Rivo on kyllä päästään ihan kopio äitinsa kanssa. Aikaa oli olevinaan vielä kehän alkuun vaikka kuinka, mutta yht'äkkiä ne bokserit loppui ja kehään huudettiin rotikoiden junnuurokset. Joten... siinä sitä sitten mentiin :D.
Rivo oli enemmän kuin täysillä messissä. Lähdettiin juoksemaan kehää ympäri tuomarin kehotuksesta ja Rivosta olisi ollut paljon mukavampi repiä hihnaa tai mun takin hihaan. Monista nätimmistä ja muutamasta vähän vähemmästä kehotuksesta huolimatta, käskyt meni kuuroille korville. Tuomarinkin syliin Rivo olisi halunnut rynnistää täysillä.. Tuomari ei selkeästi arvostanut hyvinHYVIN energistä pientä rotikkapoikaa :). Ei sen puolesta, välillä en arvostanut minäkään, mutta peiliinhän sitä voi vaan katsoa ja nyt tietää mitä lähdetään taas harjoittelemaan. Rivo antoi todella hyvin tutkia hampaat. Olisin halunnut antaa sille palkkaa muun kropan tutkimisen ajan, jotta se olisi paremmin pysynyt paikallaan (koska RUOKA), mutta tuomari olikin äärimmäisen ripeä etenemään joten kun hän oli koiran takapäässä niin mulla oli edelleen käsi taskussa :). Tuomari sitten nosti meille arvosanan T, enkä edes ollut pettynyt siihen. Rivo on vielä niin äärettömän kehittymätön, etten H:ta parempaa edes odottanut sekä ei tuo sen käytös varmastikaan helpottanut asiaa. Kuitenkin, kuten aiemmin totesin niin päällisin puolin olin todella tyytyväinen, vaikkei ihan nappiin mennytkään. Kasvattajalle kerroin päivästä ja hän totesi "Maailman paras T:" ja niin se onkin. Vaikka Rivolla AIVAN liian paljon virtaa niin se oli reipas ja rohkea ja oli kokoajan valmis etenemään, antoi tuomarin tutkia ja koira oli positiivisella mielellä kokoajan. Päällisin puolin minäkin, vaikka muutaman kerran käytiin pimeämmällä puolella :D.
Rivon emä pärjäsi hienosti tuloksella AVO ERI AVK1 SA PN1 VSP! :) Rivon emän tapasin tosissaan ensimmäistä kertaa ja se oli todella mainio. Erittäin tulinen, sopivasti domivoina, tempperamenttinen ja erittäin avoin sekä ystävällinen narttu :).
Frigi lähti jo lauantai-iltana Caritalle (aksaohjaajansa) yökylään, sillä heilläkin oli sunnuntaina toiset kisansa ensimmäisen luokan hyppyradalla :). Frigi oli kerran aikaisemminkin käynyt ja sai LUVAn matkaansa, joten mitään sieltä ei tarvittu.. paitsi kisakokemusta, joka oli tämän matkan päätarkoitus ja saada selville asiat mitä pitää harjoitella ennen ensimmäistä virallista perusrataa. Tällä kertaa ei sijoitusta ohjausvirheen takia, mutta hyvä kokemus ja iloinen mieli säilyi niin koiralla kuin ohjaajalle, joten tavoitteet täyttyivät :). Frigi on niin löytänyt lajinsa agilitystä ja se onkin nyt ainoa laji, jota se jatkaa. Omasta käytöstä olen siirtänyt sen "eläkkeelle". Se on mun ensimmäinen kunnon harrastuskoira ja se on opetettu aika... päin prinkkalaa. Se on loistava tokokoira, mutta PK-tottiskentältä se naurettaisiin ulos. Koirakin on kuitenkin jo yli 6-vuotias, joten vähän myöhäistä (ja erittäin työlästä) alkaa opettamaan sen tottista uudestaan ja rehellisesti sanottuna, en näe sille tarvetta. Nyt Frigi jatkaa eteen-käskyn vahvistamista ja muutaman pikku jutun hiomista ja lähtevät sitten perusradoille. Carita mulle kertoi, että tavoitteena on nousta tänä vuonna kakkosiin ja ensi vuonna sitten kolmosiin :).
Caritalla on itsellään kaksi tiibetinspanieli rouvaa, Lily ja Daisy. Frigi tulee niiden kanssa ihan valvatan hyvin toimeen, joten siksi yökyläilyt ja päivähoidot onnistuvat todella hyvin. Itse teen 3-vuorotyötä, joten joskus joutuu tekemään kompromissejä, että treenit onnistuvat. Carita ja Frigi itsessään tulevat aivan loistavasti toimeen, Frigi jumaloi Caritaa ja Carita jumaloi Frigiä :). Valitettavasti kuvia Frigin aksakisoista ei tullut, joten laitan pari satunnaista kuvaa.
PS. Frigin morsmaikku, BH TK1 TK2 Mustantuiskun Savannah, menee ensi viikolla ultraan katsomaan onko siellä pikkuisia. Muutamat ruuat on jäänyt syömättä tässä viime päivinä ;). Pennut siis syntyvät Kennel Mind Breakersiin, kurkkaa!
Nyt on taas kulunut ihan liian pitkä aika päivittelystä, joten tulossa on taas aika tiivis paketti. Josko nyt tämän jälkeen vihdoin ja viimein kerkeäisi päivittelemään aina kun tapahtuu jotain. Tässä välissä onkin kerennyt paljon tapahtua enkä oikein tiedä mistä aloittaa, mutta asia kerrallaan :). Itse tosissaan aloitin jokin aika sitten kolmivuorotyön Turengin Valiolla, joten rytmin hakeminen on vienyt oman aikansa ja koirien treenaaminen jäi aika vähälle.
Frigi tosissaan aloitti reilu vuosi sitten treenaamaan taas aktiivisesti lainaohjaajan kanssa agilityä tavoitteellisesti ja he kävivätkin ensimmäiset kisansa 5.5.2016 ensimmäisen luokan hyppyradalla. Tuloskaan ei ollut yhtään pöllömpi, Frigi laukkasi radan ilman virhepisteitä ja ihanneaikaan suoraan kolmospalkintopallille ja napaten LUVAn heti matkaansa! Frigi on nyt 12.6. menossa toisen kerran ykkösluokan hyppyradalla, vaikkei sieltä mitään enää tarvitakaan, mutta hakemaan ihan kisakokemusta :).
Sijoitusnarttuni Ruuti, kävi maaliskuussa välikuvissa toteamassa luustonsa lonkkien, kyynärten ja koko selän osalta tällä hetkellä terveeksi. Tässä kesän aikana olisi tarkoitus kuvauttaa Ruuti myös virallisesti.
Ruuti myös korkkasi junnukehät Nurmeksen ryhmiksessä tuloksella JUN EH3 ja sai hyvän arvostelun! Ruuti edelleen aktiivisesti treenaa pelastuskoira puolella hakua ja jälkeä sekä tottista. Ruuti on myös menossa kesän aikana näyttelyihin, vielä vähän auki, että minnekö :).
Rivo on kasvanut kohisten kokoa, mutta aivoja odotellaan vielä. Rivo on nykypäivänä hyvinkin vilkas ja energinen nuori mies, ikää tuli mittariin vast ikään 10kk. Vastahan minä sen rääkyvän palleron kävin hakemassa..
Rivon kanssa treenataan tavoitteellisesti tokoa/tottista sekä PK-jälkeä. Nyt olemme kaksi kertaa käyneet maalimiehen kanssa leikkimässä ja toiveissa olisi nyt päästä ryhmään.
Rivo onkin ollut maalimiehen luona ihan elementissään ja ehdottomasti tästäkin jätetään tavoitteellinen harrastus. Rivolla on äärimmäisen korkea saalis ja puree todella hyvin, keskittyy tekemiseensä. Rivo on myös muutoinkin äärimmäisen helppo opettaa uusiin asioisin ja sen kanssa on muutenkin mukava työskennellä.
Rivo on tähän mennessä mun vaikein koira ja vähän ongelmia tiettyjen asioiden kanssa on ollut, mutta nyt alkaa jo helpottamaan ja ollaan löydetty yhteinen ääni :). Tästä sitten vaan eteenpäin!
Rivo on ilmoitettu 12.6. olevaan Tammelan KR:n korkkaamaan junnuluokat :).
Frigin luona kävi morsian, joka se astui onnistuneesti kaksi kertaa. Itselleni tästä pentueesta tulee tervueren- tai groenendaelnarttu, joka tulee jatkamaan matkaansa itselleen sopivaan sijoituskotiin. Pentue tulee syntymään Kennel Mind Breakersiin yhdistelmästä BH TK1 TK2 AGI1 Jet Black Fiji x BH TK1 TK2 Mustantuiskun Savannah. Pentujen odotetaan syntyvän elokuun alussa.
Samalla reissulla pojista saatiin vihdoin uudet muotikuvat, jotka laitan alle näytille :).
Toinen sijoitusnarttuni Hertta, treenaa edelleen aktiivisesti TOKOa ja alkavat pikku hiljaa olemaan valmiita korkkaamaan TOKOn alokasluokan, todella hienoa!
Elokuussa olisi tarkoitus sekä Hertta, että Rivo, kuvata virallisesti elokuussa Mevetissä.
Tässä nyt pikainen päivitys ja tästä kyllä jatketaan säännöllisesti!
- Netta & koirat -
Sunnuntaina 17.01.2016 olikin jännä kokemus eli minun ja Rivon ensimmäinen pentunäyttely :D. Edellisenä iltana jännitin jo todella paljon, enkä oikeastaan ymmärrä että miksi? Onhan noita näyttelyitä kierretty ennenkin. Vihdoin kuitenkin pääsin käymään virallisessa kehässä (vaikka pentunäyttely onkin epävirallinen, mutta ymmärsitte varmasti) oman rotikan kanssa :). Frodokin oli ilmoitettu vuosi sitten tuohon samaiseen näyttelyyn, mutta ei koskaan päästy sinne kun se alkoi viikkoa aikaisemmin ontumaan..
Rivolla oli aikamoista epävarmuutta ja suoraan sanottuna arkuutta pienenä pentuna ja vaikka onkin reipastunut nyt ihan äärettömän paljon, jännitin todella paljon miten se reagoisi ihmisiä täynnä olevaan halliin, alustoihin ja muuhun hälinään. Vaikka Rivolla onkin todetusti rusinat päässä ja ne toimivatkin, mutta silti pientä epävarmuutta joitain satunnaisia ihmisiä kohtaan esiintyy, joten myös tuomarin kohtaaminen hiukan mietitytti. Vastapainona jotkin täysin vieraat ihmiset se rakastaa ensinäkemällä puhki koko sielullaan. En ole vielä yhdistänyt mitään tiettyä piirrettä tai muuta vastaavaa, mikä herättää Rivossa epävarmuuden. Vai onko sellaista sitten edes? Positiivista kuitenkin on, että kokoajan mennään eteenpäin ja itse se menee kaikki kuitenkin katsomaan vaikka vähän jännittäisikin.
Päästiin paikanpäälle ja Rivon kun otin autosta niin se meni selvästi hämilleen, että missä me oikein ollaan ja mitä täällä tapahtuu :D. Kuitenkaan ei reagoinut mitenkään negatiivisesti, häntä pystyssä ja hihna kireällä pyrkimys eteenpäin, joten ei kun menoksi.
Halliin päästiin sisälle ja se ei ollut moksiskaan. Kaikki koirat olisi olleet ehdottomasti parhaita leikkikavereita, liukas alusta ei jännittänyt, ihmispaljous ei jännittänyt eikä muukaan hälinä haitannut mitenkään. Kuulutukset oli jänniä ja niille piti päätä käännellä ja sanoa hiljaa "tuff" pari kertaa, uteliaisuus kuitenkin tässäkin voitolla ja nopeasti se ne unohti :).
Ennen kehään menoa harjoiteltiin vähän juoksutusta, eipä aikaisemmin sitä oltu harjoiteltu, mutta onneksi sain positiivisesti yllättyä :). Tietysti äiskän hölkkääminen oli Rivosta vähän hauskaa, mutta tarvitsi sanoa vain "nätisti" niin se ravasi tosi nätisti vierellä. Joitain satunnaisia hyppyloikkia tuli, mutta ei mitään maata kaatavaa.
Nuorempia urospentuja oli kolme, yksi oli poissa ja me oltiinkin ensimmäisinä sitten Rivon kanssa. Rivon kanssa olen seisomisenkin yhdistänyt tokoon, tapa sama kuin keittiötokotreeneissä. Itse en näe tarpeelliseksi opettaa kunnollista näyttelyseisottamista, mutta tosi kivasti :D. Seisoi hienosti, vähän venyttäytyneenä, häntä heilui ja ryhti oli hyvä. Ei se kauaa kerralla malttanut, mutta tosi hyvin, olin tyytyväinen :).
Mentiin sitten yksilöarvosteluun ja tuomari olikin tosi rivakasti tulossa tutkimaan etten oikein kerennyt mitään sanomaan tai tekemään. Ikävästi kumartui Rivon päälle ja otti heti kiinni naamasta. Rivo meni jäykäksi ja kävi istumaan ja kyyristyi hiukan alaspäin, joten itse nopeasti otin kosketuskontaktin käsillä koiraan ja kehuin kovasti, sitten ryhtiä palasikin oikein hyvin. Tuomari katsoi hampaat eikä ollut ongelmaa, sitten itse tarjosin Rivolle nakin muuta tutkimista varten. Se sujuikin tosi hyvin ja tuomari oli tyytyväinen. Tuomari pyysi kolmiota ja sujui kivasti. Siirryttiin odottamaan muiden tutkimista. Paikan päällä oli myös Rivon sisko ja veli omistajineen sekä näiden kasvattaja :).
Kilpailuluokassa oli tietysti myös Rivon veli ja yksi vieras uros Rivon lisäksi. Rivo sai tulokseksi PEK2 ja veli PEK3. Tuomari perusteli valintojaan Rivon ja ykkösen välillä; Rivolla oli parhaimmat liikkeet kolmikosta, mutta ykkönen oli kaikista kehittynein ja valmeimman oloinen ja niinhän se olikin. Komea uroksen alku, ettei huonolle hävitty! Ja ennen kaikkea olin tyytyväinen kakaran käytökseen ja siihen, että sai oikein hyvän kokemuksen :).
Arvostelukin oli todella hyvä:
"Hyvät mittasuhteet. Hyvä päänmuoto. Kaunis ilme. Vielä hieman haja-asentoiset korvat. Purenta OK. Hieman kevyessä kunnossa. Hyvä etuosa. Reilusti takakulmia. Hyvä häntä. Väritys OK. Vielä hieman laineikas selkäkarva. Vetävä askel ja reipas käytös."
Seuraavaksi olisi suunnitelmissa Hämeenlinnan pentunäyttely huhtikuun lopussa isommissa pennuissa :). Sinne lähdetään oikein hyvällä mielellän tämän kokemuksen jälkeen!
Pari kuvaa näyttelystä vielä. Kuvannut Mikko Paavola.
Meillä ei kovin suuria uuden vuoden suunnitelmia ollut. Ihan kotosalla oltiin, olihan Rivon ensimmäinen uusi vuosi. Minua tietysti kiinnosti miten se reagoi paukkuihin.
Ihmettelin, miten siihen puoli kuuteen asti oli todella hiljaista eikä sen aikaisemmin ihmiset aloittaneet. Aikaisempina vuosina on aloitettu useampi tunti sallittua aiemmin.
Paukuttelut kun alkoivat, niin Rivo ei reagoinut sitten niin mitenkään. Käytiin aiemmin parin tunnin metsälenkki, niin se nukkui tyytyväisenä. Paukuttelu tiiheentyi ja osuivat osa aika lähellekin niin ei siltikään mitään. Käytiin sitten seitsemän aikaa nopea pissalenkki eikä ulkona paukut kiinnostaneet sen enempää kuin sisälläkään. Parille vinkuvalle raketille kallisti päätä, mutta jatkoi sitten häntä tötteröllä eteenpäin.
Yleensä luetaan vaan kuinka lapset/nuoret ampuivat raketin päin koirakkoa. Itse kun lähdimme tuolloin ulos ja ohitimme nuorisolauman aika läheltä, yksi heistä ääneen totesi: "Odotetaan, että koirat menee ensin ohi". Kiitos hänelle tästä!
Itselleni uusi vuosi on päivä muiden joukossa, joten lähdettiin vielä yhdeltätoista ennen puolen yön raketteja iltapissalle, koska olin jo menossa nukkumaan niiden jälkeen. Nyt otettiin mukaan pallo ja patukka ja vähän treenailtiin tuossa lähiruohikolla. Rivo teki hienoja perusasentosiirtymisiä eikä häiriintynyt paukuista työnteon lomasta :). Frigi ei ole koskaan pelännyt ilotulitteita, ei sitä tänäkään vuonna kiinnostunut. Frigin kanssa tehtiin kauko-käskyjä ja treenattiin vähän jääviä. Frigillä oli hiukan liikaa mielentilaa kaukokäskyihin pallon kanssa, joten siitä ei tullut sitten niin yhtään mitään. Saatiin yksi onnistunut maahan-seiso-vaihto ja jätettiin koko asia siihen :D.
Kahdeltatoista sitten katseltiin parvekkeelta paukut, Frigi tähysteli naapurustoa eikä kiinnittänyt huomiota ja Rivo vaan yritti syödä kaikki tuulen ja lintujen tuomat roskat lattialta :D. Tämän jälkeen mentiin nukkumaan eikä ketään häirinnyt paukuttelut tämän jälkeen.
Käytiin myös 27.11.2015 joulureissulla äitini luona, samalla tapasimme pitkästä aikaa Riikan ja hänen laumansa ja kävimme porukalla peltoilemassa.
Rivo oli aivan onnessaan niin monesta kaverista, ehdoton suosikki oli Muikku. Riikan 3vkoa vanhempi grontunpentu. Frigillä oli omia sisäisiä ongelmia, koska Dorkasta oli kasvanut iso ja komea mies. Frigi oli aina saanut omia tyttö-belgit itselleen ja nyt laumaan sisältyikin toinen uros. Frigi kauan kerjäsi verta nenästään ja Dorka sitten pikkusen sitä pölläyttikin. Nätisti sanoi, että lopeta tommonen turha egoilu. Tosin tästä Frigin ego meni täysin murskaksi ja se raahautui kotiin hihnanmitan verran perässä, pää alhaalla ja korvat luimussa. Äitille sitten kun päästiin, niin halittiin ja pusittiin vähän. Olo parani heti. Frigi tarvitsee joskus tuollaista henkistä tukea, eli läheisyyttä. Läheisyys parantaa kaiken :D.
Riikka toimi kameran takana, joten peltoreissusta saatiin kuvia. Todella hyvää ja menestyksekästi uutta vuotta 2016 kaikille! Katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan :).
